Yhdistyksen historia
Keski-Suomen Lääkäriyhdistyksen perustaminen
Perustava kokous pidettiin 11.10.1924 Jyväskylän kaupungin hotellissa. Tähän kokoukseen osallistuivat Aarne Becker, Karl Axel Juselius, Arvo Järvinen, Tauno Lille, Artturi Nyyssönen, Viktor Saloheimo, O.H. Sinivaara, Thorfinn Stolpe, William Wartiovaara, Jussi Vihavainen ja Antero Wuorinen. Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin 17.12.1924. Keski-Suomen Lääkäriyhdistys toimi rekisteröimättömänä aina 1940-luvulle asti. Kokouksessa 11.8.1943 se päätti liittyä alaosastona Suomen Lääkäriliittoon. Tämä ei kuitenkaan heti onnistunut, koska Keski-Suomen Lääkäriyhdistys hyväksyi jäsenikseen alueella asuvia lääkäreitä, jotka eivät kuuluneet Lääkäriliittoon. Tämä asia korjattiin 6.11.1943 pidetyssä kokouksessa. Jäsenyyttä alaosastona anottiin uudelleen. Tämä toteutui kuitenkin Suomen Lääkäriliitossa tapahtuneiden muutosten takia vasta 1951. Lääkäriliiton organisaation muutos oli astunut voimaan edellisenä vuonna. Liitto jakautui sääntöjensä mukaan paikallisiin, epäitsenäisiin alaosastoihin ja liiton jäsenten erikois- ja toimialoittain muodostamiin valtakunnallisiin alaosastoihin. Näiden jäsenet olivat samalla Suomen Lääkäriliiton jäseniä. Keski-Suomen Lääkäriliiton ja Keski-Suomen alaosaston ensimmäisenä puheenjohtajana toimi yleisen sairaalan ylilääkäri Viljo Lehtinen. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim esitti vuonna 1948 Keski-Suomen Lääkäriyhdistykselle liittymistä alaosastona Duodecimiin. Tässä oltiin kuitenkin varovaisia Lääkäriliiton kanssa esiintyneiden vaikeuksien vuoksi. Vasta 20.2 1973 Lääkäriyhdistyksen vuosikokous teki asiasta päätöksen. Duodecim oli kuitenkin jo keväällä 1970 pitänyt kevätkokouksensa Jyväskylässä.
Sääntöjen mukaan Keski-Suomen Lääkäriyhdistyksen tarkoituksena oli olla yhdyssiteenä Keski-Suomessa asuvien lääkärien välillä lääketieteellisessä ja kollegiaalisessa suhteessa. Alkuaikoina tutustuminen ja yhdessäolo muodostivat keskeisen tarkoituksen. Kuitenkin varsin pian tärkeät terveydenhoidolliset kysymykset muodostuivat keskustelun aiheeksi.
Keski-Suomen Lääkäriyhdistys koulutuksen järjestäjänä
Keski-Suomen Lääkäriyhdistyksen kokouksiin kuului alusta alkaen yhdistyksen jäsenten pitämiä esitelmiä, joskus esitelmiä oli useitakin. Kokousten merkitys korostui erityisesti sodan jälkeen, jolloin lääkärin työpäivät venyivät pitkiksi ja väsymyskin pyrki pintaan. Oli virkistävää tavata kollegoita ja samalla saada tuoreita näkemyksiä tai vanhemman kollegan kokemusta työn avuksi.
Ennen sotia esitelmät olivat yleensä oman yhdistyksen jäsenten pitämiä. Vierailevia luennoitsijoita alkoi esiintyä kokouksissa ja myös järjestetyissä pienoislääkäripäivissä 1950-luvulla. Keskussairaalan lääkärikunnan kasvaessa yhteiskokoukset vähenivät ja erikoisalat alkoivat järjestää omia kokouksiaan, joista 70-luvulla muodostui työhön tärkeä lisä. Nämä pienoislääkäripäivät muuttuivat 1968 Keski-Suomen Lääkäriyhdistyksen ja Suomen Lääkäriliiton täydennysvaliolautakunnan yhteisesti järjestämiksi. Lääketeollisuuden tuki koulutustoiminnalle tuli merkitykselliseksi 1950-luvun lopulla. Erityisesti luennoitsijoiden järjestäminen oleellisesti helpottui ja myös järjestelykustannukset saatiin helpommin hoidetuksi.
Virstanpylväät Keski-Suomen Lääkäriyhdistyksen toiminnassa
Keski-Suomen Lääkäriyhdistyksen toiminta on luettavissa varsin monista ansiokkaista julkaisuista. Yhdistyksen toiminnan alkutaival on korostetusti esillä Kinkomaan parantolan juhlakirjassa ”Keski-Suomen parantola 1930–1955”. Jo tätä ennen yhdistyksen 25-vuotistaival oli kirjattu Viktor Saloheimon käsikirjoituksessa ”Keskisuomen Lääkäriyhdistys 25-vuotias.” Tätä kirjoitusta säilytetään yhdistyksen arkistossa. Yhdistyksen täyttäessä 50 vuotta ilmestyi Keski-Suomen museon Keski-Suomi –sarjassa juhlajulkaisuna Raili Nurmisen kirjoittama ”Lääkärin työsarka keskisessä Suomessa”. Kymmenen vuotta myöhemmin 60-vuotis juhlajulkaisuna ilmestyi Eeva Stoltin ”Jyväskylän yleinen sairaala 1850–1954”. Tämä kirja on erittäin ansiokas katsaus Jyväskylän sairaalahistoriaan. Kirjan synnyssä, tätä tarkoitusta varten perustettu historiatoimilautakunta on kollega Jorma Anttisen johdolla suorittanut arvokkaan työn.
Myös Keski-Suomen keskussairaalan juhlakirjat Eeva Stoltin ” Keski-Suomen keskussairaala. Keskussairaalasta sairaanhoitopiiriksi” vuonna 1989 ja sairaalan 40-vuotisjuhlan kunniaksi ilmestynyt ”Vanhaa, uutta, tulevaa” vuonna 1994 kuvaavat hyvin keskisuomalaisen lääkärin työtä vaativalla sarallaan. 1999 julkaistiin Juha Saltevon ja Tapani Pyörälän toimittama Ars longa – vita brevis Keski-Suomen Lääkäriyhdistys 75 v. Kyseisestä kirjasta on poimittu suurin osa tästä historia katsauksesta.
Juhlaa arjen lomassa
Yhdistyksen täyttäessä 30 vuotta on juhlasta kirjattu seuraavasti juhlakokouspöytäkirjaan:
10§
Kokouksen jälkeen osanottajat siirtyivät illallispöytään. Aterian aikana piti yhdistyksen kutsumana tri Gunnar Soininen esitelmän aiheesta ”Wolmar Schildt-Kilpinen, Jyväskylän piirilääkäri ja Suomen merkkimies”. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan maisteri W. Schildt puolisoineen. Illan kuluessa puhuivat puheenjohtaja Saloheimo, Lehtinen sekä af Ursin; viime mainittu naisille.
Kymmenen vuotta myöhemmin juhlakokouksesta on kirjattu mm. seuraavasti: 40-vuotisjuhlakokoukseen oli saapunut kutsuttuina esitelmöitsijöinä dosentti Lauri Saxen, joka puhui aiheesta ”Epämuodostumat ja niiden syyt” ja tri Tapio Törmä aiheesta ”Kasvava liikenne ja vaikeat aivovammat”. Aiheen ajankohtaisuudesta johtuen molemmat aiheet, mutta eritoten jälkimmäinen, herätti tavattoman vilkkaan keskustelun.
Yhdistyksen 50-vuotisjuhlaan valmistauduttiin perusteellisesti. Laajavuoren Rantasipi-hotellin paneelisalissa pidetyssä varsinaisessa kokouksessa julkistettiin 50-vuotisjuhlajulkaisu ja uudet kunniajäsenet Kauko Mikkola ja Olli Valtonen. Kokouksen eräs kohokohdista oli perustamispöytäkirjan lukeminen. Suomen Lääkäriliiton tervehdyksen kokoukseen toi hallituksen puheenjohtaja dosentti Lauri Autio. Illalla kokoonnuttiin iltapukuihin ja smokkeihin pukeutuneina Laajavuoren Rantasipi-saliin, jossa juhlan juontajana toiminut Olli Pentti haastatteli vanhoja yhdistyksen jäseniä. Haastattelun kohteina olivat perustajajäsen Antero Wuorinen ja hänen lisäkseen Edith Weijo, Kauko Mikola, Olli Valtonen ja Tauno Laes. Perustajajäsen ja kunniajäsen Artturi Nyyssönen osallistui juhlajulkaisun suunnitteluun, mutta kuolema tavoitti hänet saappaat jalassa edellisenä vuonna. Yhdistyksen lähetystö kävi viemässä kukkatervehdyksen hänen haudalleen.
Yhdistyksen 60-vuotisjuhla vietettiin myös Laajavuoren Rantasipi-hotellissa. Tieteelliseen ohjelmaan osallistui Orionin lääketieteellinen neuvottelukunta ja Lääkäriseura Duodecim. Esitelmöitsijöinä olivat professorit Heikki Frick, Kimmo Mustakallio ja Lauri Saxen. Iltajuhlassa piti juhlapuheen arkkiatri Arvo Ylppö, joka korkeasta iästään, 96-v, huolimatta jaksoi juhlia loppuun asti ja muistutti vielä nukkumaan lähtiessä Kimmo Mustakalliolle: ”Muista sitten, että lähdetään kahdeksan lentokoneella”.
70-vuotisjuhla vietettiin tieteellisen symposiumin merkeissä. Eri erikoisalat esittelivät tieteellistä toimintaansa, väitöskirjoja, tieteellisiä projektejaan ja tärkeimpiä julkaisujaan. Symposiumin esitelmät julkaistiin lyhennelmäkirjassa, joka jaettiin kokouksen yhteydessä. Juhlapuheen piti arkkiatri Nils Oker-Blom ja Duodecimin tervehdyksen toi pääseuran puheenjohtaja professori Kari Raivio.
Yhdistyksellä on ollut tapana viimeiset viisi vuotta kutsua juhlaesitelmöitsijäksi Konrad ReijoWaaran palkinnon saaja. Vuonna 1996 palkinnon saajana oli yhdistyksemme oma jäsen Ilkka Kunnamo Karstulasta.
80-vuotisjuhla aloitettiin tieteellisellä symposiumilla yliopiston vanhassa juhlasalissa. Symposiumissa puhuivat tieteellisesti ansioituneet kollegamme Ilkka Kunnamo, Heikki Miettinen ja Jukka-Pekka Mecklin. Juhlaväki siirtyi juhlakulkueena kaupungintalolle, jossa oli pääjuhla. Juhlapuhujana oli ylilääkäri Vuokko Rauhala, joka puheessa käsitteli sitä miltä Suomi ja Jyväskylä näytti Lääkäriyhdistyksen perustamisaikaan. Pääjuhlassa sai myös ensiesityksensä Juha Holman säveltämä ja kollega Anne-Marie Kuopion sanoittama Lääkäriräppi. Laulajina kantaesityksessä olivat kollegat Outi Piirtola, Jaana Käppi, Aarno Yliselä ja Heikki Ilola
Oman tärkeän lisänsä Lääkäriyhdistyksen toimintaan ovat tuoneet keväiset teatteri-illat, joiden järjestämiseen on saatu lääketeollisuudelta apua. Useimmiten tapahtumapaikkana on ollut Huoneteatteri, jonka tiloissa on iltaa jatkettu iloisen seurustelun merkeissä.
Syyskesällä on kokoonnuttu laivaristeilyille ja joskus lavatansseihin. Tanssimusiikin solisteina ovat esiintyneet mm. kollegat Juha Salo, Pentti Holma ja vierailevana tähtenä latinankielisen tangon taitaja Jukka Ammondt. Suuri menestys oli myös 1993 syksyllä järjestetty musiikillinen iltapäivä ravintola Pormestarissa. Musiikillisesti lahjakkaat kollegat ja heidän perheenjäsenensä olivat saaneet aikaan monipuolisen ohjelmakokonaisuuden. Merkittävä tapahtuma oli myös vuonna 1988 oman laulukirjan ”Keskisuomalaista lääkäriä laulattaa” ilmestyminen. 1980-luvulla yhdistys sai oman viirinsä ja logonsa, joiden suunnittelussa merkittävä osuus oli kollega Hannu Tapiovaaralla.